Vois lähtee Australiaan

Mä en ymmärrä mikä näissä Ylen au pairit-ohjelmissa on niin kiehtovaa mut jostain syystä ne saa mut aina katsomaan itsensä putkeen. Jotenkin siinä on sitä realistista elämänteatteria ja ihmisiä aidoimmillaan + kulttuurierot kiehtoo. Katoin sillon kun Los Angeles-versio tuli niin sen yhdessä yössä ja nyt katoin eilen ja tänään tuon Australiaan sijoittuvan uuden kauden. Pitää varmaan kattoo vielä se Lontoo-kausi tässä tänään vaikka koulutöiden ohessa.

Menkkaverta ja ripulia

Koiranpennun omistajana olo on hassua ja saa kyllä tehokkaasti siedättymään eritteille. Äsken tuli ripulit lattialle (koiralta, ei omistajalta), haisee aika nihkeeltä mut nopeasti kyllä tottuu kaikkeen siihen ällöttävyyteen ja siivoukseen, eikä enää ees muista että se on oikeesti ällöttävää. Itsestäni vuotaa verta kuin pahoittelusurmatusta ja sen takia mahaan koskee vitusti, mut silti ei vaan voi täydellisesti hautautua sängynpohjalle ja maata katsomassa hömppää, koska pikkuiseni huutaa ja pitää viedä ulos ja leikittää. En oo ihan varma nautinko tästä kuitenkin jollain marttyyrisella tavalla. Ehkä mussa sittenkin on jossain sisällä se ravun äitimäisyys, joka rakastaa muista huolehtimisesta. Onneks sentään ei tarvii mennä kouluun tällä viikolla.



Tästä saattaa huomata että oon aika väsynyt, pennun kasvatus on kuitenkin aika kokoaikatyötä. Varsinkin vielä kun pieni ei ole tottunut yksinoloon, eikä oikein pysty lähtemään minnekään ja kotonakin pitää antaa huomiota aina kun se on hereillä. Mut nyt kun pentu nukkuu on mun omaa aikaa, Skyrimiin näkemisiin --->

Ihmeellinen se oleminen on

Joskus elämässä sitä ottaa riskejä ja tekee asioita joita on halunnut jo pitkään vaikka ne ovatkin isoja ja elämää mullistavia valintoja. Minäkin tein sen. Hankin koiranpennun.

Tässä on Nepu. Nepu on vielä vähän villi ja tykkää maistaa hampaillaan kaikkea vaikka ei saisi. Silti se on ihana vauveli. <3

Todennäiköisesti tulette näkemään sitä tästä lähtien aika paljon tässä blogissa. Mulla ei just nyt ole hirveästi muuta elämää.

Fiksut ihmiset menkää helvettiin

Tiiättekö mikä on perseestä siinä että on tosi fiksu ja järkevä ihminen? Yleisesti ottaen kaikki sun kaveritkin on tosi järkeviä = Facebookissa kukaan ei tee noloja, hauskoja, myötähäpeäisiä päivityksiä, ei ole elämämkouluja eikä juntteja ei hassuja keskusteluja, kaikki on ennalta mietittyäja sivistyneen hauskaa tai sit vaan ihmiset tajuaa et oikeesti on paljon järkevämpää olla hiljaa kuin huudella yhtään mitään. Mä tarviin lisää elämänteatteria kiitos koska mulla itelläni ei oo elämää.

Kuvituksena huono kuva viime viikon dyykkauslöydöstä. Rakastan tätä uutta löytämääni dyykkauspaikkaa; siellä on pelkästään kasviksia ja se on yleensä niitä pullollaan. Vegaaniminä likes.

Ahaa nyt säästän rahaa

Olen ahkeralla mutta eristäytyneellä päällä. Eilen sain tehtyä verhot korpeen muuttaneelle ystävälle, jonka luona on aivan ihanaa ja rauhallista, tosin vessa on jäässä joten piti kusta ämpäriin. No, pienet epämukavuudet ei haittaa, tekee vaan elämää mielenkiintoisemmaksi.

Tein sinne ekat ikinä kunnolla loppuun asti tekemäni verhot, joten olen ihan ylpeä. Kangas on vanhoista lakanoista, jotka olin jo käyttänyt ihan loppuun ja niiden reunat oli ihan reikäiset, eli kierrätystä parhaimmillaan. Sopivat hyvin mummonmökkitunnelmaan.

Jag tycker om dataspel

Cities: Skylines vei sydämeni tänään. Ikuinen rakkauteni Sim City on kyllä löytänyt todellisen haastajan. Huomenna alkaa koulussa Ruotsin kurssini, vähän pelottaa mitä oikein muistan siitä mussutuksesta. Onneks ruotsalaiset osaa tehdä hyvää musiikkia sekä teinielokuvia. Niiden avulla voi muistella kieltä. Tässä yks kiva biisi:

Talviaurinko on niin kaunis

Kahden päivän päästä pitäisi mennä taas kouluun enkä millään tahtoisi. Tuntuu ettei yhteiskunta kaipaa minua enkä minä sitä. Kaipaan maalle.

Aina välillä sisäinen hippi ottaa vallan

Hyvää perjantaita kaikille. Joskus ahdistaa se, että vaikka tiedän eläväni ekologisemmin kuin 98% suomalaisista niin aina vain haluiaisi tehdä lisää ja olla parempi ihminen ja parempi esimerkki muille. Haaveilen tällä hetkellä jojobaöljyn ostamisesta jos se olisi ratkaisu iho-ongelmiini. Ainakin internetissä sitä kehutaan maasta taivaisiin kuin ihmeainetta ja haluaisin päästä eroon kemikaalien laittamisesta iholleni. Tai no, en käytä meikkien lisäksi oikeastaan muuta kuin kosteusvoidetta naaman puhdistukseen, mutta olis kiva jos vois olla joko ilman meikkivoidetta tai punoittavaa kuivanutta naamaa ihmisten ilmoilla yms.

Myös roskan tuottamisen vähentäminen tuntuu aina silloin tällöin asialta johon haluaisi kiinnittää enemmän huomiota. Suomessa vaan on vaikeaa saada asioita ilman kääreitä, kun ne yleensä kuljetetaan maailman toiselta puolen ja torilta suoraan myyjältä omaan pussiin asiat voi ostaa vain kesäisin. Toisaalta mitäpä muuta rakastaisinkaan enemmän kuin haasteita ja elämäni tekemistä vaikeammaksi. Dyykatun ruuan kääreissä olemisesta tosin en valita, kivempi ne silleen on kuitenkin roskiksesta poimia ja tärkeintä on kuitenkin ettei hyvä ruoka mene roskiin

Laitan tähän vielä videon, josta tämänkin illan pohdinnat inspiroitui taas vaihteeksi, helppoja konsteja mitkä nyt itselleni periaatteessa on jo itsestäänselviä, mut mitä jokaisen kannattais miettiä. Tosin en ymmärrä miks ihmeessä kanniskella jotain lasipurkkia johon laittaa kahvit yms. paljon parempi on hankkia laadukas termosmuki, itse sain sellaisen ihanan Totoro-kuvioisen joululahjaksi <3

Pakkaset on kiva tekosyy jäädä sisälle

Huh huh tuota pakkasta, mihinkään ei voi liikkua paitsi autolla mut nekin meinaa hyytyä alta...

Eilen tv:stä tuli Anna Karenina, vuoden 2012 versio. Oli positiivinen yllätys taiteelliselta toteutukseltaan mutta muuten mut alkaa vaan tulla korvista ulos et miks kaikkien historiallisista naisista kertovien leffojen pääosassa on Keira Knightley?!!? En jaksa enää kattoo sitä yhdessäkään, ei sillä et se olis erityisen huono näyttelijä mut tuntuu et kaikkien niiden hahmojen persoonat katoaa kun yks naama esittää joka ikistä ja vielä aika lailla samalla tavalla. Ärggggh, nyt on semmonen tunne et pitää etsiä Netflixistä jotain historiallista ja romanttista. Ja alkaa tekee Desucon Frostbiten pukua (näin viikko ennen itse tapahtumaa...).

Owari no Seraph - Oi minkä mulle teit

 

Rehellisesti kerron että tähän asti en ole harrastanut minkäänlaisia fandomeita tai parittamista tai mitään sellaista mutta nyt kun tämä animu on katsottu niin hieman himoittaisi... Hyihyi minua, mitä ovat nämä tuntemukset. Kuvassa parhaat henkilöt <3 Ihana Ferid ja ihana Guren... Vielä en ole tutustunut mangaan kuin muutaman sivun verran mutta kun en tykkää yhtään lukea sarjakuvia näytöltä/netistä niin menis kaikki rahat siihen et hommais sarjan fyysisenä. Btw cossaan Yukiconissa Chess Belleä.

The Lord of the Rings: War in the North

Tää peli on nyt ollu 2 päivää koukutuksen aiheena. Oon rangeri ja mulla on aivan ihana miekka <3